Väitöskirjatyön alkupäässä tärkeintä on väitöskirjan teeman, eli laajan tieteellisen kontekstin  hahmottaminen. Sen hahmotuttua on mietittävä aihetta ja vähitellen myös tutkimusongelman ja -kysymysten asettelua.

Tuleva väitöskirjani käsittelee tietoyhteiskuntateemoja. Ehkä tietoyhteiskuntapolitiikkaakin. Niistä kirjoitin toissa vuonna gradussani, niistä olen kiinnostunut edelleen ja niistä luulen jotakin tietäväni. Uusia sävyjä saan yhteiskunnallisen muutoksen ja toisaalta kansalaisyhteiskunnan sekä -vaikuttamisen kysymyksistä.

Pelkkä teema ei kuitenkaan riitä, vaan vähitellen on löydettävä itseään lähellä oleva aihe tutkimusongelmineen. Mistä sellaisen löytäisi? Lukemalla muita tutkimuksia, tarkkailemalla maailmaa, antamalla aikaa luovalle mietiskelylle ja sosiologiselle mielikuvitukselle, luulisin. Apua saattaa saada myös kyselemällä professoreilta ja tutkijoilta sekä tutustumalla tutkimushankkeisiin. Pitäisi vain uskaltaa kysellä.

Eräs aihe, jota olen mielessäni käännellyt, kulkee mahtipontisella työnimellä “suomalainen tietoyhteiskunta eilen, tänään ja huomenna“. Se on laaja hanke, jossa nimensä mukaan hahmotellaan sitä, mitä tietoyhteiskunta Suomessa on ja mihin suuntaan “tietoyhteiskuntakehityksen” nimessä Suomea on suunnattu. Aiheessa on tosin yksi ongelma: se on liian laaja. Tietoyhteiskunnan tarinan  kunniakas kertominen vaatisi vuosien työtä ja enemmän resursseja kuin itselläni on. Liian suurta palaa en voi enkä halua haukata, joten aihe laajimmassa mitassaan on haudattava. Olisikohan mahdollista keskittyä vain tietoyhteiskunnan menneeseen tai tulevaan?

Samalla kun pohtii väitöskirjan aihetta, on syytä miettiä työn tekotapaa, sillä aihe ja työtavat (joilla en tarkoita tutkimusmenetelmiä) kulkevat rinta rinnan. Väitöskirjaa voi ryhtyä tekemään ylhäisessä yksinäisyydessä. Toinen vaihtoehto on pyrkiä mukaan johonkin ryhmään tai laajempaan projektiin, ja pyrkiä tekemään väitöskirjaa jollakin tavalla sen suojissa. Tällaisista projekteista kiinnostavimmalta vaikuttaa Somus – poikkitieteellinen ja tieteidenvälinen Suomen Akatemian rahoittama hanke, jonka tavoitteena on luoda ymmärrystä kansalaisuuden, julkisen ja päätöksentekoon osallistumisen teemoista “sosiaalisen median aikakaudella”. Somus vaikuttaa kiinnostavalta, ja tekijäjoukko osaavalta, mutta mukaan en ole uskaltanut itseäni millään lailla tarjota, enkä edes lisätietoja kysellä.

Sekä yksinäisyydessä että “ryhmässä” työskentelemisessä on etunsa ja haittansa. Projektissa tai ryhmässä mukana oleminen vaatii sitoutumista sekä ihmisiin ja aikatauluihin sopeutumista. Vastapainoksi saa tukea, tsemppiä, kontakteja, ideoita – ehkä siinä sivussa sen aiheenkin. Yksinäinen tekijä taas on oman itsensä herra, vailla huolia mistään muusta kuin itsestään ja omasta työstään.

Väitöskirjan aiheen ja tekotavan lisäksi on myös hyvä miettiä, missä seurassa työtä teen. On pohdittava, kuka olisi hyvä ohjaaja väitöskirjalle ja minkä yliopiston sosiologian laitokselle haluan työni tehdä. Sain gradustani sen verran kelvollisen arvosanan, että sen puolesta voin teoriassa itse valita, haluanko tehdä väitöstäni esimerkiksi Turun, Helsingin tai Tampereen yliopistoon.

Kaikki kolme ovat kelpo vaihtoehtoja. Turun yliopisto puolustaa paikkaansa siksi, että se on minulle ennestään tuttu ympäristö – tunnen ihmiset ja tiedän, mitä laitokselta saa. Tosin Turun yliopiston sosiologian laitoksella ei tietoyhteiskuntateemoja juuri käsitellä, joten olisin aiheeni kanssa ihan yksin.

Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisestä taas tietoyhteiskuntatutkimuksen asiantuntemusta löytyy. Yliopistossa vaikuttaa muiden tietoyhteiskuntaosaajien ohella myös professori H. Melin, graduni ohjaaja. Muilta osin Tampere olisi hyppy tuntemattomaan: yliopisto ei ole tuttu, eivätkä yliopistolaisetkaan.

Helsingin yliopiston etu on se, että yliopistolla on paitsi maan parhaat resurssit, myös maan parhaat yhteistyöverkostot. Toinen etu on se, että itse satun sijaitsemaan Helsingissä – ainakin tällä hetkellä. Haittapuolena Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekuntakaan ei ole erityisen tunnettu tietoyhteiskuntapuolen osaamisestaan.

Lukisin mielelläni lukijoiden ajatuksia, kommentteja, tuntoja ja kysymyksiä pohdinnoistani.