Käytin tänä vuonna osan joulukortteihin tarkoitetuista rahoista – ikään kuin sellaiseen tarkoitukseen olisin oikeasti etukäteen korvamerkinnyt rahaa – joulukortteihin. Ensimmäisen kerran moneen vuoteen. Pahoittelut,  hyväntekeväisyysjärjestöt.

Sen sijaan joululahjoja olen ostanut olemattoman vähän. Tänä vuonna, ja varmasti myös tulevina vuosina, lahjaperiaatteeni on yksinkertainen: lahjani ovat joko palveluja, käytettyjä tuotteita tai tarpeellisia kulutustavaroita. Tällaisia lahjoja olen jo antanut toistakymmentä – esimerkiksi poimintoja kirjahyllystäni tai lipastonlaatikoistani ystävilleni ja työtovereilleni.

Maailma on täynnä krääsää, roinaa, turhaketta ja tavaraa. Niistä ei elämä, ei edes joulu koostu. Keskitalven juhlassa tärkeintä on tärkeiden, hyvien ihmisten muistaminen esimerkiksi ystävällisillä sanoilla, yhteisellä ajalla ja lämpimillä ajatuksilla. Kauas olen tullut niistä lapsuuden vuosista, jolloin joulussa tärkeintä oli saada “mahdollisimman monta mahdollisimman isoa pakettia“.