Vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen, turkulainen kaupunginvaltuutettu Mirka Muukkonen on blogikirjoituksensa mukaan lukenut Turun Sanomien uutisen uunituoreesta poliittisesta tutkimuksesta. Siinä Eduskuntaan valitut kansanedustajat on laitettu yksiulotteiselle oikeisto-vasemmisto -akselille vuoden 2007 eduskuntavaalien alla antamiensa vaalikonevastaustensa perusteella.

Muukkonen esittelee edustajien akselisijoituksia lehtijutun perusteella. Lopuksi hän esittää Vihreistä seuraavan päätelmän:

“Vaan mitä kuuluu vihreille, jotka eivät itseään osaa tai halua sijoittaa perinteiselle oikeisto-vasemmisto-akselille? Vihreiden eniten vasemmalle sijoittunut kansanedustaja oli Merikukka Forsius, joka sittemmin loikkasi Kokoomukseen. Tämä selittänee vihdoin sen, miksi vihreät viihtyvät niin hyvin ilman omantunnontuskia sinivihreässä hallituksessa.”

Itse luin Turun Sanomien namedrop-jutun sijaan varsinaisen tutkimuksen. Se on julkaistu uunituoreessa Sami Borgin ja Heikki Paloheimon toimittamassa Vaalit yleisödemokratiassa -kirjassa. Varsinainen tutkimus osoittaa todeksi Muukosen huomion siitä, että Vihreiden “vasemmistolaisimmaksi” kansanedustajaksi mainittiin Kokoomukseen vuosi sitten loikannut Merikukka Forsius.

Koska tutkitusti “vasemmistolaisin” vihreä Merikukka Forsius loikkasi Vasemmistoliiton sijasta Kokoomukseen, tulkitsen, että Muukkonen antaa kommentissaan Vihreistä ymmärtää, että koko oikeisto-vasemmisto -akselista irtisanoutumaan pyrkineet Vihreät ovat todellisuudessa jonkinasteinen piilo-oikeistopuolue: “tämä selittäisi vihdoin sen, miksi Vihreät viihtyvät niin hyvin ilman omantunnontuskia sinivihreässä hallituksessa.”

Jatkan ajatusta pidemmälle. Otan avuksi logiikan, sitä kun ehdin opiskeluaikoinani hieman opiskella. (Tiedoksi tosikoille: leikkimielisesti.)

1) Oletetaan, että Muukkosen referoima tutkimus on pätevä. Oletetaan, että oikeisto-vasemmisto -akseli on hyvä, validi väline poliittisten päätelmien tekemiseen. Oletetaan, että Forsiuksen loikkaa voidaan käyttää validina indikaattorina oikeisto-vasemmisto -akselin sijoitusten ja/tai keskinäisten suhteiden määrittelyyn, kuten Muukkonen teki (tulkinta: Muukkosen mukaan Forsiuksen loikka osoittaa Vihreiden viihtyvän sinivihreässä hallituksessa, koska Vihreät ovat piilo-oikeistopuolue).

2) Oletetaan, että Forsius loikkasi Kokoomukseen ainakin osittain siksi, että se oli hänen mielestään lähempänä hänen “poliittista kotiaan” kuin Vasemmistoliitto. Oletetaan, että Forsius ei loikannut Vasemmistoliittoon ainakaan osittain siksi, että se oli hänen mielestään kauempana hänen “poliittisesta kodistaan” kuin Vasemmistoliitto.

4) Jos oletetaan, että tutkimus on pätevä, akseli on validi, sijoituksista voidaan tehdä päätelmiä ja Kokoomus on ainakin osittain lähempänä Forsiuksen poliittista kotia kuin Vasemmistoliitto, voidaan todeta, että kaikkien Forsiusta oikeammalle sijoittuvien “poliittinen koti” on ainakin osittain lähempänä Kokoomusta kuin Vasemmistoliittoa.

5) Kaikkien, jotka sijoittuvat akselilla oikeammalle kuin Forsius, “poliittinen koti” sijaitsee ainakin osittain lähempänä Kokoomusta kuin Vasemmistoliittoa. Mitä enemmän oikealle mennään, sitä lähemmäs Kokoomusta mennään. Mitä enemmän vasemmalle, sitä lähemmäs Vasemmistoliittoa. Päätelmä saa vahvistusta tutkimuksen havainnosta: on totta, että mitä pidemmälle oikealle Forsiuksesta mennään, sitä enemmän vastaan tulee Kokoomuksen kansanedustajia. Mitä pidemmälle vasemmalle, sitä enemmän vasemmistoliittolaisia.

6) Koska kaikki Vihreiden kansanedustajat ovat oikeammalla kuin Forsius, ja koska Muukkosen sanoista tehdyn tulkinnan perusteella Vihreät ovat piilo-oikeistopuolue, kaikki Forsiusta oikeammalla olevat kansanedustajat ovat piilo-oikeistolaisia ja/tai ainakin osittain lähempänä Kokoomusta kuin Vasemmistoliittoa. Tähän ryhmään mahtuvat kaikki Vihreiden kansanedustajat.

7) Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Paavo Arhinmäki on akselilla enemmän oikealla kuin Merikukka Forsius. Jos kohdat 5 ja 6 pitävät paikkansa, Paavo Arhinmäki on piilo-oikeistolaisempi ja ainakin osittain lähempänä Kokoomusta kuin Merikukka Forsius.

8) Koska a) kaikki Vihreät kansanedustajat ovat Muukkosen lausunnosta ja Merikukka Forsiuksen loikkauksesta tehdyn tulkinnan perusteella piilo-oikeistolaisia ja koska b) Paavo Arhinmäki on piilo-oikeistolaisempi kuin vähiten piilo-oikeistolainen (ex-)vihreä Merikukka Forsius, niin jp) Paavo Arhinmäki on oikeistolainen tai piilo-oikeistolainen. (Kaikki, jotka ovat Forsiuksesta oikealla, ovat oikeistolaisia tai piilo-oikeistolaisia.)

Johtopäätöksen perusteella kehoitan oikeistolaista tai piilo-oikeistolaista Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Paavo Arhinmäkeä loikkaamaan pikimmiten Kokoomukseen. Tällöin hänestä tulisi Kokoomuksen toiseksi vasemmistolaisin kansanedustaja – heti Merikukka Forsiuksen jälkeen.

- -

Huumori sikseen. Samalla pyydän anteeksi, jos raflaava otsikko johti harhaan tai loukkasi jotakuta. Kenenkään loukkaaminen, varsinkaan Muukkosen tai Arhinmäen, ei ole tahtoni saati tarkoitukseni.

Yllä oleva esimerkki, myös loogisine aukkoineen, osoittaa toivoakseni paitsi pikkuruisen porsaanreiän Muukkosen ajattelussa (joka johtuu varmasti vain siitä, että tutkimukseen tutustumaton Muukkonen ei arvannut Arhinmäen sijoittuvan Forsiusta oikeammalle), myös sen, että oikeisto-vasemmisto -akseli ei välttämättä ole pätevin mahdollinen indikaattori kattavien, esimerkiksi kokonaisia puolueita saati yksilöitä koskevien johtopäätösten tekemiseen.

Vihreät ovat pyrkineet unohtamaan junnaavan keskustelun oikeistosta ja vasemmistosta. Hyvä niin. Vanhoja poteroita, luokkajakoja ja säätyjärjestelmiä ei pidä tieten tahtoen ylläpitää nostalgian, lipunheilutuksen ja laulunhoilotuksen nimissä. Isojen, maailmanlaajuisten ongelmien (ja toki myös pienten, paikallisten haasteiden) ratkaisemiseksi pitää Vihreiden mielestä käyttää rohkeasti kaikkia käytössä olevia työkaluja, riippumatta siitä, kuka niitä esittää tai tulevatko ne perinteisen “oikeiston”, “vasemmiston” tai jonkin aivan uudenmoisen poliittisen teorian työkalupakista.

Erityisesti Vasemmistoliiton vihaisten nuorten pitäisi lukea edes Uschanovinsa ja muistaa, että kaikki paha maailmassa ei ole ilkeän “oikeiston” syytä. Eikä, vastavuoroisesti, kaikki hyvä ja kaunis ole puhtoisen, hyväsydämisen “vasemmiston” ansiota. Toki tätä ajatusta on hyvä kerrata Vihreissäkin.

(Jotka, muuten, sijoittuvat aiemmin mainitussa tutkimuksessa klusterina asteikon “nollakohdasta” hieman vasemmalle. Lähimpinä nollakohtaa olivat kansanedustajat Ville Niinistö ja Pekka Haavisto.)