Kesäsuosikit

Ahomansikoita takapihalla.

Kesälomani alkoi toissapäiväisen ydinvoimaäänestyksen jälkeen. Loma tulee tarpeeseen, sillä mennyt kevät on ollut rankka. On ollut raskaita työasioita. Muuttourakointia. Harrastuskiireitä. Sarjainfoa. Ja siinä päälle on pitänyt yrittää, aina välillä, myös elää tavallisen ihmisen elämää iloineen ja suruineen.

Aiempina kesinä olen suunnitellut lomaani pitkälle etukäteen, mutta nyt juuri mitään ei ole suunniteltuna. Nautin siitä, ettei ole välttämätöntä pakkoa tehdä mitään tai mennä minnekään – kaiken voi suunnitella ja toteuttaa, niin halutessaan, vasta viime tipassa. Voi siis vain makustella. Istua takapihalla kirjaa lukien. Opetella soittamaan kitaraa. Liikkua. Kirjoittaa. Viettää aikaa koiran kanssa. Nähdä ystäviä. Käydä uimassa. Juoda kepeää valkoviiniä. Yrittää sopeutua siihen mielentilaan, että sähköposteja ei tarvitse lukea ja kaikkeen poliittiseen ei tarvitse aina reagoida.

Alkukesän suosikkeja alla.

  • Luomuhedelmäsmoothie aamuisin. Banaani, omena, appelsiinia, goji-marjoja, ehkä jäitäkin. Sekoitetaan tehosekoittimella. Nautitaan kylmänä.
  • Juoksulenkki Käpylästä Vantaanjoelle. Erityisen hauskaa koirakaverin kanssa. Juoksuvyö oli hyvä hankinta.
  • Vähemmän vakavat kirjat. Kevään raskaiden ja tosimaailmallisten tarinoiden vastapainoksi kesä kaipaa kevyttä lukemistoa.
  • Tomaattimarinoidut soijapihvit. 1) ostetaan maanmainiosta Vegetukusta soijapihvejä 2) keitetään pihvejä ison vesimäärän ja vähän pienemmän maustemäärän kanssa 3) marinoidaan tomaattipyre-soijakastike-valkosipuli-chili-vesi -mössöllä 4) paistetaan 5) nautitaan uusien perunoiden, tuoreen sipulin sekä raikkaan salaatin kera.
  • Jalkapallon MM-kisat. Hup Holland! Ja pienempi hurraa myös teille, Argentiina ja Espanja.
  • Yrttiviljelmät. Tomaatit ja herneet ja pavut kasvavat mainiosti. Sitruunamelissa leviää aivan valtoimenaan. Ahomansikoilla menee mukavasti. Minttu ja basilika ovat kohta syömäkunnossa. Tuoreita tuoksuja ja makuja. Kesää.

Elämää Käpylässä

Käpylän koti kesäkuussa 2010

Loppukevät ja alkukesä on ollut melkoista muutosta. Hässäkkääkin. Muutin Kannelmäestä Käpylään toukokuun alussa, asumaan ihan oikeaan omakotitalokommuuniin. Saman katon alla meitä elää nyt yhteensä kahdeksan: viisi ihmistä, kaksi kissaa ja yksi koira. Ainakin toistaiseksi tilaa koko konkkaronkalle on riittänyt hyvin.

Talomme on vuokra-asunto. Se on rakennettu 1930-luvulla, mutta remontoitu aivan vastikään – pesutiloissa viimeistelytyöt ovat jopa vielä hieman kesken. Neliöitä on yhteensä 240. Asunnon löysimme ihan vapailta markkinoilta. Kävin näytössä maaliskuussa, ja onni potkaisi sen verran, että omistaja valitsi vuokralaiseksi juuri meidän porukkamme.

Näkymä kallioiselle, kesäiselle, vihertävälle takapihalle.

Talossa ja yhteisasumisessa on monta mukavaa juttua. Eräs ihanimmista asioista on kallioinen takapiha, jolla viettää aikaa mielellään. Pötkötellen. Grillaillen. Kitaraa soitellen. Kirjaa lukien. Ja ihan vain istuskellen. Olen laittanut takapihan seudulle jos jonkinmoista kasvia kasvamaan, yrteistä härkäpapuihin asti. Jotkut kasvatukset ovat menestyneet hyvin, jotkut vähemmän kaksisesti.

Asunnon sisällä on mukavaa muun muassa se, että talossa on käytetty kaikenmoisia värejä. On punaista, on keltaista, on sinistä. Taloa on remontoitu hyvällä maulla ja ammattitaidolla.

Sininen makuuhuone.

Peruspalvelutkin ovat mainiot: on videotykkiä, valkokangasta, ilmalämpöpumppua. Kaksikiukaista saunaa, astianpesukonetta, hierovaa sänkyäkin. Kelpaa hippein elellä.

Erkkeri ja viherkasveja.

Kirjahyllyköt portaikossa.

Keittiö.

Ahomansikoita takapihalla.

Kannelmäestä Käpylään

Muutin kuun vaihteessa Kannelmäestä Käpylään. Vilskeestä ja paukkeesta linnunlauluun ja hiljaisuuteen. Asfaltin vierustasta metsän laitaan. Kerrostalosta omakotitalokommuuniin.

Ensimmäiset hetket Käpylässä ovat olleet ihastuttavia. Rauhallisia mutta hauskoja. Opettelua talon ja yhteisöasumisen tavoille. Sisustamista ja siivoamista. Kaikkea hyvää.

Tänään istutin kasveja ja yrttejä, päätin antaa kesän tulla.